Aiempi tekstini, 30 suomalaista elokuvaa on täällä
Nyt listaan ulkomaisia elokuvia.
Listani on elokuvasivistykseni rajallisuudesta johtuen hyvin angloamerikkalainen. Periaate on yksi elokuva/yksi ohjaaja, ja yhdestä elokuvasarjasta vain yksi elokuva, siksi mm. Medusa/Jason Bourne -elokuvia ei ole kuin yksi. Osan huippuelokuvista jätän listaamatta, vaikka saattaisi olla ohjaajan paraskin teos. Joku Kummisedistä ehkä kuuluisi listalle, mutta niiden näkemisestä on liian kauan aikaa, että ottaisin jonkun niistä listalle. Mm. John Woo puuttuu listalta, listalle kuuluisi myös todennäköisesti Alejandro Amenábarin Meri sisälläni (Mar adentro, 2004).  Almodóvarista olen tykännyt, mutta koskaan hän ei ole kuitenkaan kunnolla kolahtanut. Takeshi Kitano olisi saattanut mahtua myöskin listalle, jos hänen leffansa olisivat tuoreessa muistissa. 
 
 
 
 
 
Dalton Trumbo: Sotilaspoika (Johnny Got His Gun, 1971)
Trumbon järkyttävä filmatisointi omasta kirjastaan. Mestariteos. Saattaa olla kaikkien aikojen sotaelokuva.
Paul Greengrass: Medusan sinetti (Bourne Ultimatum, 2007). Kaikkien aikojen toimintaelokuva. Nopea leikkaus toimintakohtauksissa toimii erinomaisesti. Tappelu on kaaosta, jonka ohjaajakin tajuaa.
Clint Eastwood: Million Dollar Baby (Million Dollar Baby, 2004). Elokuva nyrkkeilystä ja eutanasiasta. Yksi parhaista koskaan.
John G. Avildsen: Rocky (Rocky, 1976). Tusinanyrkkeilijä laittaa kaiken peliin saatuaan mahdollisuuden otella maailmanmestaria vastaan.
Sylvester Stallone: Rambo (Rambo, 2008). Leffassakin kävin tämän katsomassa. Kolahti kunnolla vasta 2016. Pidennetty versio saattaa olla vielä parempi. Lauri Timosen arvostelu Filmihullussa on luokaton.
François Truffaut: Taskurahat (L´Argent de poche, 1976). Miten upea lapsuuden kuvaus. Tämä kolahti varhaisessa teini-iässä. Sydämellinen elokuva.
Jean-Pierre Melville: Punainen ympyrä (Le Cercle Rouge, 1970). Jotkut rankkaavat Ajojahdin korkeammalle, mutta tämä rikostarina on henkilökohtainen suosikkini.
Lukas Moodysson: Lilja 4-ever (Lilja 4-ever, 2002). Hirveä elokuva seksiorjaksi pakotetusta nuoresta tytöstä. Tätä en ole pystynyt katsomaan toista kertaa.
Francis Ford Coppola: Ilmestyskirja. Nyt. (Apocalypse. Now. Huom. Final cut -versio, 1979/2019). John Milius teki Joseph Conradin Pimeyden sydämen - jonka luin parikymppisenä - pohjalta käsikirjoituksen tähän klassikkoon. Viimeisin versio toimii itselleni parhaiten.
Andrei Tarkovski: Ei paluuta (Иваново детство, Ivanovo detstvo, 1962) Sota lapsisotilaan silmin.
Michael Curtiz: Casablanca (Casablanca, 1942). Koskettava tarina. Ja loppu on erinomainen juuri näin, toisin kuin jotkut leffafriikit ajattelevat. Humphrey Bogart on mies paikallaan.
Ridley Scott: Blade Runner The Final Cut (Blade Runner: The Final Cut, 1982/2007). Upea, loistava, ehkä jopa täydellinen elokuva. Syviä huomioita ihmisyydestä. jopa paranoidisen eksistentiaalisia kysymyksiä - kuka minä olen? Hidas tarinankerronta sopii täydellisesti tähän elokuvaa ja syventää elokuvan inhimillisiä - ja yli-inhimillisiä - teemoja, lähes jokainen kuva on kuin maalaus. Kuvien ja Vangelisin musiikin yhdistelmä on hypnoottinen. Loistavaa näyttelijäntyötä, varsinkin Hauerilta. Syvä tarina selviytymisestä, elämästä, kuolemasta - ja armosta
Mikael Håfström: Pahuus (Ondskan, 2003) Koulukiusaus on minullekin tuttua, tässä se on kuitenkin kertaluokkaa kovempaa. Loistava elokuva. Jan Guilloun omaelämäkerrallista romaania en ole lukenut.
Gavin O´Connor: Warrior (Warrior, 2011) Komea elokuva. Vapaaottelu kuvattu hyvin. Viihdyttävä, erinomainen elokuva. Tommyn viimeinen ele vikassa turnausmatsissa veljelleen lopussa nostaa elokuva-arvioni vielä hivenen ylemmäs.
Terry Gilliam: The Fisher King (The Fisher King, 1991)
Elokuva aiheuttamisesta/"aiheuttamisesta", ja siitä mihin syvyyden alhoihin se voi viedä. Alun draama on elokuvan keskiössä koko ajan, painotukset vaihtelevat. Traagiset, dramaattiset tapahtumat kietoutuvat yhteen koomisuudessaan (lähes) absurdien hetkien kanssa. Hyvää näyttelijätyötä kautta linjan, ihmissuhdekuvaus on erinomaista tässä syvästi inhimillisessä elokuvassa. Viihdyttävä, erinomainen elokuva.
Steven Spielberg: Schindlerin lista (Schindler´s List, 1993). Järkyttävä elokuva natsien teoista toisessa maailmansodassa. Perustuu Thomas Keneallyn romaaniin, jonka luin elokuvan ensi-illan aikoihin. Saksalainen yrittäjä Oskar Schindler oli tosielämän hahmo, joka pelasti yli tuhannen puolanjuutalaisen hengen holokaustissa. 
Robert Zemeckis: Paluu tulevaisuuteen (Back To The Future, 1985). Täälläkin on paha, mutta ei sovittamatonta ristiriitaa. Esikaupunkiutopia, oma Disneylandini.
Martin Scorsese: Taksikuski (Taxi Driver, 1976). Lehdistö tekee hullusta tappajasta sankarin. Pisteet tälle tappajalle kuitenkin siitä, että yritti pelastaa lapsiprostituoidun.
Quentin Tarantino: Pulp Fiction (Pulp Fiction, 1994). Tämä on siinä ja siinä kuuluuko listalle. Elokuvan Suomen ensi-illassa perjantaina 23.12.1994 kolahti lujaa.
Luc Besson: Léon (Léon, 1994). Nimenomaan teatteriversio, ei pitempi versio. Bessonilla oli vastikään netistä lukemani mukaan jonkinlainen pedofiilitarina mielessä, mutta kuvausryhmä kieltäytyi sellaisen elokuvan tekemisestä. Léon on ammattitappaja ja henkisesti hyvin lähellä lasta. Näyttelijätyö upeaa kautta linjan.
Frank Darabont: Avain pakoon (The Shawshank Redemption, 1994), Varsinkin elokuvan viimeinen puoli tuntia on hieno. Elokuvan näkemyksen mukaan toivo ei olekaan aina turhaa. Perustuu Stephen Kingin novelliin.
Darren Aronofsky: The Wrestler - painija (The Wrestler, 2008). Mickey Rourke tekee upean roolin ikääntyneenä showpainijana. Komea loppu.
Danny Boyle: Trainspotting (Trainspotting, 1996). Karu huumekuvaus 90-luvun Skotlannista. Irvine Welshin kirja ei ollut mielestäni niin hyvä.
David Lynch: Blue Velvet (Blue Velvet, 1986). Lähes musertavaa kauneutta ja äärimmäistä pahuutta. Lynchin parhaita. Mulholland Drive saattaa olla vielä parempi, mutta sen katsomisesta on liikaa aikaa. Blue Velvetin loppu on hypnoottisen kaunis Julee Cruisen Mysteries Of Love -kappaleineen.
Sharon Maguire: Bridget Jones - elämäni sinkkuna (Bridget Jones’s Diary, 2001). Renée Zellweger tekee loisteliaan roolin sympaattisena toimittajana. Hyvän mielen elokuva, eräs suosikkikomedioistani.