julkaistu blogissani 040406 (Unabomber ja nyky-yhteiskunnan tulevaisuus): http://savant.vuodatus.net/blog/105746

Päivän mietelause "Hullu on ihminen, joka on menettänyt kaiken paitsi järkensä." (Gilbert Keith Chesterton)

Luin hiljattain suomennetun Theodore Kaczynskin  manifestin Teollinen yhteiskunta ja sen tulevaisuus (Savukeidas, Turku 2005. Alkuteos Industrial society and its future. Suomennos ja esipuhe Timo Hännikäinen). Kaczynski tunnetaan ehkä Euroopassakin paremmin "Unabomberina", Amerikan kuuluisimpana terroristina.


"Matematiikan professori Theodore Kaczynksi jätti akateemisen uransa ja muutti Montanan erämaahan elämään metsästyksellä ja pienviljelyllä. Vuonna 1978 hän aloitti lähes 20 vuotta kestäneen kirjepommikampanjan, jonka kohteena olivat ATK-asiantuntijat, metsäteollisuuden johtajat ja geeniteknologian tutkijat. Suuri yleisö tuli tuntemaan Kaczynskin nimellä "Unabomber"."
(yllämainitun suomennoksen takakannesta)



Blogeissa aiemmin Kaczynskin teosta on käsitelty ainakin täällä: http://jusa.vuodatus.net/blog/53562.
Tuoreen Niin & Näin lehden 1/06 sivuilla 63-66 Petri Marjeta käsittelee aihetta artikkelissaan Takaisin luontoon. Theodore Kaczynskin käsitys teknologian ja nyky-yhteiskunnan suhteesta.
 Wikiaineistossa on Kaczynskin manifesti kokonaisuudessaan englanniksi: http://en.wikisource.org/wiki/Industrial_Society_and_Its_Future.


Kaczynski pelkäsi enemmän sitä, että hänet leimataan hulluksi kuin että hän jää kiinni. Hän jäi kiinni ja hänet leimattiin hulluksi pommimieheksi. Psykiatrinen diagnoosi on paranoidi skitsofrenia. Ja voihan olla, että diagnoosi on oikea. Kaczynskin manifestin validiuden kiistäminen sillä perusteella, että tekijä on mahdollisesti hullu tai mielenvikainen on klassinen argumentum ad hominem. Toki on myönnettävä että tämä on yleinen argumentoinnin muoto, Nietzschekin käyttää sitä Schopenhauerista; Kaczynskin oma argumentointi "vasemmistointellektuelleja" kohtaan on luonteeltaan lähellä ad hominem -argumentointia. (tätä psykokulttuurin puolta kriittisesti käsittelevästä kirjallisuudesta suosittelen Janne Kivivuoren psykotrilogiaa, erityisesti teosta Psykokulttuuri).
On syytä joka tapauksessa muistaa, että väkivalta on PAHA asia; ja usein se  - kerran alettuaan leviää viruksen lailla. Oli päämäärät kuinka ylevät tahansa. Vaikka Kaczynskin teeseistä yhtämieltä olisikin (minä en ole); väkivaltaan ryhtyminen on kokonaan toinen asia. Suomessa Teemu Mäki on oivallisesti analysoinut retoriikassaan paljon Unabomberia väkivaltaisemman Pentti Linkolan roolia suomalaisen älymystön(?) keskuudessa.


Suomalaisessa kulttuurissa esimerkiksi kalastavalla ekofilosofilla Pentti Linkola lla (1932) on tuollainen sijaistoiminnallinen esikuvarooli. Monet suomalaiset arvostavat, sanojen tasolla, hänen romanttisen sivilisaatiokritiikkinsä ankaruutta ja hänen elämäntapansa ehdottomuutta. Linkola rakastaa elollista luontoa ihmislajia lukuun ottamatta niin kovasti, että iloitsee jokaisesta ihmisten nälänhädästä, sodasta ja joukkomurhasta, koska ne hänen mukaansa vähentävät ihmislajin kykyä riistää muuta elollista luontoa. Tähän ihmisvihaan Linkolan ihailijat eivät yleensä sentään halua yhtyä riittää kun hän tekee sen heidän puolestaan, kuin eräänlainen hyveen saunamestari, joka heittää löylyä ja antaa moraalivihdan viuhua löylytettävien nautinnoksi. (Teemu Mäki, Kissa-essee)

 

 

 

Tässä kuitenkin muutama ote Kaczynskin manifestistä.


17. Vasemmistointellektuelleja viehättävät taidemuodot keskittyvät yleensä kurjuuteen, tappioon ja epätoivoon, tai vaihtoehtoisesti ottavat orgiastisen sävyn ja heittävät pois rationaalisen kontrollin aivan kuin ei olisi mitään toivoa ratkaista mitään järjellisen ajattelun keinoin, ja ainoa vaihtoehto olisi hukuttautua hetken kuohuihin. (s. 15)

 

50. Konservatiivit ovat hölmöjä: he valittavat perinteisten arvojen rappiota, vaikka tukevat innokkaasti teknologista kehitystä ja taloudellista kasvua. He eivät ilmeisesti koskaan tajua, etteivät nopeat, drastiset muutokset teknologiassa ja taloudessa ole mahdollisia aiheuttamatta muutoksia kaikilla muillakin yhteiskunnan osa-alueilla, ja että tällaiset nopeat muutokset väistämättä tuhoavat perinteiset arvot.
(s.27)



67. ...Elämämme riippuu muiden ihmisten tekemistä päätöksistä; emme voi vaikuttaa näihin päätöksiin emmekä yleensä edes tunne ihmisiä, jotka tekevät niitä. ("Elämme maailmassa, jossa suhteellisen harvat ihmiset ehkä 500 tai 1000 ihmistä tekevät tärkeät päätökset." Harvardin oikeustieteellisen Philip B. Heymann; lainaus Anthony Lewis, New York Times 21.4.1995.) Elämämme riippuu siitä, noudatetaanko ydinvoimalan turvallisuusmääräyksiä tarkasti; siitä, kuinka paljon tuholaismyrkkyä ruuassamme on ja kuinka paljon saasteita pääsee ilmakehään; siitä, kuinka taitava (tai taitamaton) lääkärimme on; työn saaminen voi riippua hallituksen talousmiesten tai yritysjohtajien päätöksistä; ja niin edelleen. Useimmat eivät voi suojautua näiltä uhkilta kuin hyvin rajoitetusti. Näin yksilön turvallisuuden tavoittelu turhautuu, mikä johtaa voimattomuuden tunteeseen. (s.32)

 

72. Moderni yhteiskunta on monessa suhteessa hyvin suvaitsevainen. Niissä asioissa, jotka ovat merkityksettömiä järjestelmän kannalta, voimme yleensä tehdä mitä haluamme. Voimme tunnustaa mitä tahansa uskontoa (kunhan se ei rohkaise järjestelmälle vaaralliseen käytökseen). Voimme mennä sänkyyn kenen kanssa haluamme (kunhan harrastamme "turvaseksiä"). Voimme tehdä mitä vain niin kauan kuin se on merkityksetöntä. Mutta kaikissa tärkeissä seikoissa järjestelmä ohjailee käyttäytymistämme yhä enemmän. (s. 34)


125. Ei ole mahdollista tehdä kestävää kompromissia teknologian ja vapauden välillä, koska teknologia on paljon vahvempi yhteiskunnallinen voima ja se loukkaa jatkuvasti vapautta toistuvilla kompromisseilla. Kuvitellaan kaksi naapurusta, joista kumpikin omistaa aluksi saman verran maata, mutta joista toinen on vahvempi. Vahvempi vaatii palaa toisen maasta. Heikompi kieltäytyy. Vahvempi sanoo: "Hyvä on, tehdään kompromissi. Anna puolet siitä mitä pyysin." Heikommalla ei ole juuri muita vaihtoehtoja kuin antaa periksi. Vähän myöhemmin vahvempi naapuri vaatii uutta maapalaa, jälleen tehdään kompromissi, ja niin edelleen. Pakottamalla heikomman lukuisiin kompromisseihin, vahvempi saa lopulta kaiken maan. Näin tapahtuu teknologian ja vapauden välisessä konfliktissa. (s.53)


Varsinkin viimeinen lainaus johdattaa mietteisiin, että taruhahmo Tyler Durdenin elämänfilosofia on lähellä Kaczynskin elämänfilosofiaa. Elokuvassa Fight Club päädytään myös terroristisiin hankkeisiin. Tyler Durden ja Kaczynski ovat molemmat romanttisia naturalisteja. 

 In the world I see, youre stalking elk through the damp canyon forests around the ruins of Rockefeller Center. Youll wear leather clothes thatll last you the rest of your life. Youll climb the wrist-thick kudzu vines that wrap the Sears Tower. And when you look you will see tiny figures pounding corn, laying strips of venison in the empty car pool lanes of some abandoned superhighway. (Tyler Durden)


Kaczynski vielä:


154. Oletetaan, että löytyy biologinen piirre, joka lisää todennäköisyyttä, että lapsesta tulee rikollinen, ja oletetaan että tämä piirre voidaan poistaa jonkinlaisella geeniterapialla. Tietenkin useimmat vanhemmat, joiden lapsella on tämä piirre, laittavat heidät tähän terapiaan. Olisi epäihhimillistä tehdä toisin, sillä lapsella tulisi olemaan kurja elämä jos hänestä kasvaisi rikollinen. Mutta monissa tai useimmissa primitiivisissä yhteiskunnissa rikollisuus on vähäistä omaan yhteiskuntaamme verrattuna, vaikka heillä ei ole huipputeknologisia lastenkasvatusmetodeja eikä kovia rangaistuksia. Koska ei ole mitään syytä olettaa, että modernilla ihmisellä olisi luontainen taipumus rikollisuuteen, yhteiskuntamme korkeiden rikostilastojen täytyy johtua paineista, joita nykyiset olosuhteet aiheuttavat ihmisille ja joihin monet eivät pysty sopeutumaan. Näin ollen hoidot, jotka on suunniteltu poistamaan potentiaalisia rikollisia taipumuksia, ovat ainakin osittain tapa uudelleenmuokata ihmisiä soveltuvaksi järjestelmän vaatimuksiin. (s. 65-66)



Ehkä. Ja on totta, että "rikollisuus" on sosiaalisesti määritetty ilmiö - osin toki stabiili, mutta se mikä on eri ajassa/+paikassa rikollista, ei välttämättä toisessa olekaan - , joka ilmenee lainsäädännössä ja ihmisten eettisissä käytännöissä ja vakaumuksissa. Silti, Kaczynskin näkemys vaikuttaa romanttiselta:

 

"Mikä pahempaa muita miehiä surmaavat yanomamö-miehet saavat korkeamman sosiaalisen aseman kuin ne, jotka eivät murhaa. Tiedämme, että teollisessa yhteiskunnassa murhaajat menettävät sosiaalista asemaansa joutumalla vankilaan. Näin ei ole perinteisissä yhteiskunnissa. Sopusopoinnussa evoluutioteorian kanssa murhaajat saavat yli kaksi kertaa enemmän vaimoja ja yli kolme kertaa enemmän lapsia. Tämä synkkä kuva ei rajoitu vain tähän nykyään elävään heimoon, vaan se on todennettu muissakin esiteollisissa yhteiskunnissa."

(Simon Baron-Cohen: Olennainen ero - totuus miehen ja naisen aivoista, 144, 2003. Alkuteos THE ESSENTIAL DIFFERENCE: The Truth About the Male and Female Brain, 2003, ISBN 952-5202-82-8. Käännös Kimmo Pietiläinen, Hakapaino Helsinki 2004)



Muita mielestäni huomionarvoisia kohtia Kaczynskin manifestissa: 68.-69.(s.33), 96.(s. 42-43), 204.-205.(s.85-86), 214.(s.88-89), 222.(s.92).


http://fi.wikipedia.org/wiki/Unabomber

http://en.wikisource.org/wiki/Industrial_Society_and_Its_Future

http://www.newsmakingnews.com/unabomber%20article.htm

http://www.crimelibrary.com/terrorists_spies/terrorists/kaczynski/1.html