Päivän mietelause "Uulalaa tätä elämää, matkaan kohti tuonelaa, ja siellä ehkä vapautuksen saan." (AHM)

Tunnustaudun Scooterin ystäväksi. Näin bändin - onko se bändi? - 1999 Rantarockissa. Selkeästi parempaa kuin keskimääräinen radiosoitossa kuulemani kappale.

Jotain, joka ei ihan ensin tartu AHM:n kokemuselämään, pureksittuaan kylläkin:

Eräs elopainosta varttia vaille akateemisen opinnäytetyön tehnyt ylipainoinen naishenkilö, jonka painoindeksi lienee yli 40 sanoo, että ylipaino on suhteellista. Tärkeää on miten ihminen selviytyy omassa elämässään – halveksivista normaalipainoisten ja alipainoisten katseista huolimatta. Ihmisarvo kunniaan, hän sanookin. Painat mitä painat, mutta olet ihminen siinä missä kuka tahansa muukin.

Mies, joka on kurkkuaan myöten täynnä ylipainoisia syyllistäviä lausuntoja lausuu: Paino on voimaa, ylipaino ylivoimaa; totta kai tiedän että tämä on monesta klisee, mutta voin sen kenelle tahansa osoittaa – joka ikinä uskaltaa - pelkästään istumalla hänen päällensä, tähän eivät pysty MMA:t saati muut nykykotkotukset. Kyseinen herrasmies onkin sitä mieltä, että invalidiraja tulisi nostaa 250 kiloon. "Meillä käy jatkuvasti töissä 180-200 –kiloisia reippaita työntekijöitä. Vasta painon noustessa tuonne 250 kiloon alkaa vaikeuksia ilmetä, tosin on todettava, että eräskin voimanostaja painaa 253 kiloa, nostaa oman painonsa penkiltä, vetää maasta reilusti enemmän ja kyykkää kilomäärissä enemmän kuin on Pohjanmaalla jokia." Jopa hänkin edustaa antifitnesstä siinä mielessä, että vastustaa/ja paikoin (sic!) kannattaa  – joskin laiskanpulskeasti (toim. pakollinen huom. läpeensä ironisesti) – kulttuuria, joissa on arvoina ulkonäkö, alhainen rasvaprosentti ja mahdollisesti vielä hyvä cooper-tulos. Tämä yli 250 kilon penkkaaja haluaakin välittää viestin kuulijoille: Ei väliä sen mitä painat, ja paljonko läskiä tarttuu kouriisi vyötäröltäsi, elä omaa unelmaasi ja jätä fitnesshaihattelut narsistisille omankehonsyynääjille. Paino on se joka jyllää.

Päivän mietelause "Listen, a nightingale sings
in Berkeley Square the bright young things
are flying on chemical wings
Share with me one last fling tonight"

(Pet Shop Boys - Bright Young Things)

Päivän mietelause "Kansakunnan ihanteet näkyvät sen mainoksissa." (Norman Douglas)

Saako nykyään vuodessa televisiosta - kaikista sen hyvistä puolista huolimatta - samaa informaatio- ja elämystulvaa kuin sai vuonna 1985 erään leffan mainostauoilta?

Varmaan saa, kelailuni vahvistanevat vain sitä kuinka nostalgikko olenkaan.

Päivän mietelause " Suuresti katsoen on kaikki keskustelu – yksinpuhelua." (Christian Morgenstern)

Mietin, että voidaanko sanoa jotain yleistä (hyvästä) tyylitajusta. Ovatko mieltymykset mm. joihinkin musiikkikappaleisiin vain erinäisten makujen ilmentymiä, joista on paha mennä vetämään normeja siitä mikä on "parempaa", mikä "huonompaa" musiikkia.

Mietin joskus ala-asteella, että tuskin meidän mielestämme universumin kauneimmatkaan olennot olisivat muuta kuin vastenmielisiä otuksia ulkonäkönsä puolesta muiden eläinten mielestä. Näin asia lienee.

Selaillessani alla olevan videon kommentteja vittuunnuin entisestään. Homofobia on ja elää hyvin myös sivistyneessä Skandinaviassa. Itse videon esiintyjät lienevät heteroja, vaikka asialla ei ole minulle minkäänlaista merkitystä. Itse en kuulu tuohon kommentoijien joukkoon. Mieluummin totean olevani idiootti (kreikk.), eli joukkoon kuulumaton.

”…en tiedä mitä tehdä ­

lähetä rahaa ja ratkaisu,

ole kiltti minulle,

pidän

vaivattomuudesta, helppoudesta,

muistathan,

minä en ole koskaan pommittanut

ketään, en

pysty tappamaan edes tätä kärpästä.”

(Charles Bukowskin runon 99 astetta loppu)

"Minun mielestäni ois kaunista jos ihmiset kohtelisivat toisiaan paljon paremmin. Luultavasti kalat tappelee tuolla vedessä, syö toisiaan. Mutta se liittyy eloonjäämiskamppailuun. Se on sitten toinen juttu. Ihmisillä on kirjallisuutta, kaloilla ei oo.
Ihmisten (sitten) pitäis tietää paremmin. Että luodaan järjestelmä, joissa ihmiset ei syö toisiaan. En oo nähnyt vielä merkkiäkään sellaisesta.

Mutta luonto on kaunis. Ja tää hölpötys siitä, että ihmiskunnan pitäis olla parempi...
mä oon alkanut päätyä siihen johtopäätökseen, että on parempi että ihmiskunta häipyy.
Se häiritsee luomakunnan omaa kehitystä, ja niinhän se tulee häipyynkin. Mutta katsotaan nyt sentään sen verran, että jo syntyneet elävät elämän, sitten häivytään. Niinkuin minä nyt."

(Aki Kaurismäki, poistuen paikalta, dokumentissa Aki Kaurismäki - un film de Guy Girard )

Vuosia myöhemmin, eli ihan tässä vasta Aki Kaurismäki avautui The Guardianin haastattelussa ja heitti että terrorismi on ihmiskunnan ainoa pelastus ja ”Ainoa keino päästää ihmiskunta kärsimyksistään on tappaa se prosentti, joka omistaa kaiken. Se prosentti, joka panee meidät tilanteeseen, jossa ihmisyydellä ei ole mitään arvoa. Rikkaat. Ja poliitikot, jotka ovat rikkaiden sätkynukkeja” (http://www.iltalehti.fi/viihde/2012040515419977_vi.shtml)

Oli Kaurismäki sitten tosissaan tai ei, on kommentti törkeä ja paheksuttava.

Myös Ironmistress on huomioinut Akin esiintymisen ja väittää ”Jos kyseessä olisi kuka tahansa muu, tästä tulisi putkaalinnaavankeutta.”

Väite ei aivan pidä paikkaansa.

Suomessa on vuosia, itse asiassa vuosikymmeniä, kulkenut vapaana Pentti Linkola –niminen tässä vaikka toisinajattelijaksi määriteltävä henkilö, joka on esittänyt ihastustaan WTC-iskuille, valitellut Madridin terrori-iskun 2004 kuolonuhrien vähyyttä ja esittänyt avointa ihailua Kolmannen valtakunnan juutalaisiin kohdistamaa kansanmurhaa kohtaan (”Ekotaseen kannalta ihanteellista oli vielä ruumiiden hyötykäyttö, hiuksia myöten").

(http://fi.wikiquote.org/wiki/Pentti_Linkola)

Ilman Juudasta ei Jeesus olisi koskaan päässyt toteamaan: "Se on täytetty.".

Viime kesänä luin Jim B. Tuckerin teoksen Life Before Life: A Scientific Investigation of Children's Memories of Previous Lives, joka aineistonsa johdosta olettaa jälleensyntymisen olevan kaikkein simppelein selitys kirjassa kuvattaviin ilmiöihin. Nyt aloitan erään reinkarnaatio-oletukseen kriittisesti suhtautuvan teoksen, johtaneeko se sitten richardwisemanmaisiin tyhjänpäiväisiin latteuksiin, jää latteutta käyttääkseni nähtäväksi.

Oli miten tahansa, Tuckerin teos osin representoi jo edesmenneen Ian Stevensonin noin neljänkymmenen vuoden mittaisia tutkimuksia aiheen parissa, ja johon Sven Krohn aikoinaan viittasi; Stevensonin tutkimusten omaten hänen mukaansa huomattavan paljon enemmän painoarvoa kuin suositumman ja osin suomeksikin julkaistun Raymond Moodyn tuotannon.

Oli miten tahansa,

sana karmasta (vaikka Tucker tuli siihen tulokseen, että karman laki ei selitä jälleensyntymiä):

Teininä kun näitä pohdin mietin miksi P-V Tegelholm murhatessaan rankasti kiduttamalla Sauli Perhosen kokisi kärsimystä myöhemmin teostaan (sikäli kun tämä Sauli Perhosen kärsimys oli karmaa, ainoastaan palautetta Sauli Perhosen itsensä aiemmin aiheuttamasta kärsimyksestä)?

Työhypoteesini: kaikki kärsimys on karmaa (en edelleenkään ole varma miten asian laita ”karman asiantuntijoiden” mukaan on, mutta Hitler-korttia näyttääkseni kysyn mitä 1940-luvun Saksan juutalaiset olivat tehneet edellisissä elämissään ja mikä oli/on oleva heitä kaasuttavien natsien kohtalo jos he vain välttämättömän karman lain täyttivät?). Lopputulema (mikä ihana ilmaus!): Tegelholm ei voi kärsiä teostaan, koska hän vain täytti karman lain.

Mutta:

1 - Sitten sain vihiä Hegelistä. Ja pian kaikki oli selvää.

2 - Mutta,  enää en tyydy tuohon.

Genetiikkani saattaa olla oivallinen matematiikalle ja ehkäpä hyvinkin monisyisille konstruktioille, mutta siitä huolimatta en edes pureksien niele "Hegel-ratkaisua".

"Jälkimaailma muistaa Nietzschen muunakin kuin vatsavaivaisena marisijana siksi, että hän ajatteli omaa elämäänsä tai pikemminkin ajatteli oman elämänsä. Nietzschen ajattelun mahdollinen suuruus on hänen tavassaan kitkeä pois jok´ikinen mieliteko muuttaa mitään, nähdä jokaisessa muutoksen halussa närän ja nihilismin kädenjälki." (Tapani Kilpeläinen, Kaksi suomennosta eräästä sairaskertomuksesta, niin & näin 1/2003, s. 74)


Kävikö hän kusella aamuisin? Tai ylipäänsä koskaan? Vai kusiko hän ehkä housuihinsa?



Nämä lienevät kysymyksiä joihin tuskin saamme koskaan vastausta.

Opittava voittamisen kulttuuria.

Elämä 2.0

Työ 2.0

Loppujen lopuksihan ihminen ei opi, vaan rekonstruoi tietonsa.

"Vähintäänkin arveluttavaa"

Me ollaan katottu tätä sun juttuas jo pitemmän aikaa ja on parempi kun käännyt ympäri, isket kantapäät yhteen ja jatkat matkaa sinne missä pippuri kasvoi kun äitis oli pien.

Zen.

Ohjelmistopäivitys.

Elämänkoulunsa käynyt.