"Sosiaalinen älykkyys kukoistaa päiväkodeissa, leikkikentillä, varuskuntien kasarmeissa, tehdassaleissa ja myymälöissä, mutta se kavahtaa testilaboratorion virallisia ja standardoituja testejä." 
(Edward Thorndike, Harper´s Monthly Magazine, vuonna 1920)
 
 
 

Lyhyesti sosiaalisesta älykkyydestä

 
 
Perinteiset älykkyystestit mittaavat lähinnä visuo-spatiaalista älyä, usein myös loogis-matemaattista ja verbaalista älyä. Sosiaalista älykkyyttä ne eivät mittaa lainkaan. Kuitenkin juuri sosiaalinen äly on syy miksi ihmisäly on kasvanut nykyisiin mittoihin. Sosiaalinen älykkyys ei välttämättä korreloi lainkaan yleisen älykkyysosamäärän kanssa. Joissain tapauksissa korrelaatio voi olla negatiivinen. Ihminen, jolla on Downin syndrooma, voi olla sosiaalisesti älykkäämpi kuin Aspergerin oireyhtymän omaava taloustieteen Nobelilla palkittu taloustieteilijä. Onko ehkä niin, että tämä pätee poikkeuksetta, jo pelkkien määritelmien mukaan (sosiaalinen äly Downin ja Aspergerin syndroomassa)?
 
Robert Sternberg on tutkinut sosiaalista älyä mielenkiintoisella tavalla. Hän on antanut koeryhmälleen arvioitavaksi 40 valokuvaa, joissa on mies ja nainen. Tehtävä on arvioida onko pari tosielämässä parisuhteessa vai onko pari ns. feikkipari. Toisessa valokuvatestissä täytyi arvioida kahden ihmisen suhde. Kumpi on työnantaja, kumpi työntekijä. Naiset menestyivät molemmissa testeissä selkeästi paremmin kuin miehet. Huomionarvoista on, että näiden kahden testien tulokset eivät korreloi ÄO-testien tulosten kanssa, eivätkä myös keskenään.
 

Mielen teoria tarkoittaa yksilön kykyä ymmärtää toinen yksilö (tietoisena) toimijana omine haluineen, pyrkimyksineen ja tarkoitusperineen. Tämän päivän liittolainen metsästysretkellä voi olla huomisen vihollinen ja toisinpäin. Klassisen takaisinkytkentämekanismin kautta sosiaalinen äly ruokki sosiaalisen älyn kehittymistä edelleen. Ylikehittynyt mielen teoria sai aikaan myös eräänlaisen animismin ja lopulta järjestyneen uskonnon kehittymisen. Ihminen alkoi nähdä ennen niin kasvottomat luonnonvoimat, ukkoset, tulvat, maanjäristykset, tietoisen toimijan aikaansaannoksena. Syntyi jumalan käsite ja lopulta uskonto siinä muodossa kuin me sen nykyaikana tunnemme. Uskonto kaikkine älykkyyksineen ja älyttömyyksineen kehitti ihmisen älykkyyttä entisestään. 

 
Nykyaikana, ainakin länsimaissa, yhteiskunnan sekularisoituessa uskonnollinen puhetapa on kuitenkin säilynyt. Toistasataa vuotta sitten Freudin läpimurron jälkeen ns. paljastava psykologia alkoi omaksumaan uskonnollisia ilmaisuja ja on yhä voimissaan. Aiheesta enemmän kertoo Janne Kivivuori erinomaisessa psykotrilogiassaan (Psykokulttuuri, Psykopolitiikka, Psykokirkko). Paljastava psykologia on eräs mielen teorian aksidentaalinen seuraus. Sinänsä hyvin ymmärrettävä ja paikoin ehkä hyvin tarpeellinenkin seuraus.
 
Edelliseen liittyen: alla Wittgensteinin huomio Freudista. Koin jonkinlaisen ahaa-elämyksen, kun luin tämän. Se, mitä muistan lukeneeni Jungin ja Freudin välisistä keskusteluista oli, että Freudille psykoanalyysi oli jonkinlainen dogmi, jota missään tapauksessa ei saanut kyseenalaistaa. Jotain uskonnonkaltaista.
 
 
Ote Wittgensteinin kirjeestä Norman Malcolmille, 6.12.45: 
 
"...Minuunkin teki suuren vaikutuksen, kun ensi kerran luin Freudia. Hän on verraton. – Tietenkin hän on täynnä hämärää ajattelua, & hänen viehätysvoimansa & aiheen viehätysvoima on niin suuri, että voi helposti tulla puijatuksi. Hän korostaa aina sitä, mitkä valtavat sielulliset voimat, mitkä vahvat ennakkoluulot toimivat psykoanalyysia vastaan. Mutta hän ei koskaan sano, mikä valtava viehätysvoima tuolla idealla on ihmisiin, aivan kuten sillä on Freudiin itseensä. Saattaa olla vahvoja ennakkoluuloja jonkin iljettävän paljastamista vastaan, mutta joskus se on ehdottomasti enemmän houkuttelevaa kuin luotaantyöntävää. Ellei ajattele hyvin selkeästi, psykoanalyysin harjoittaminen on vaarallista & vastenmielistä, & se on tehnyt loputtomasti vahinkoa & suhteellisesti kovin vähän hyvää. (Jos ajattelet, että minä olen vanhapiika – ajattele uudelleen!) – Kaikki tämä ei tietenkään vähennä Freudin verratonta tieteellistä saavutusta. On vain niin, että verrattomilla tieteellisillä saavutuksilla on nykyisin omituinen tapa tulla käytetyksi ihmisten tuhoamiseen. (Tarkoitan heidän ruumiinsa tai heidän sielunsa tai heidän älynsä tuhoamiseen.) Pidä siis kiinni älystäsi."

(Norman Malcolm: Wittgensteinin muistelma, 1990, 155-156)