KUINKA OLISIN VOINUT EPÄILLÄ
Lakkasin etsimästä sinua
lakkasin odottamasta sinua
lakkasin kuolemasta puolestasi
aloin kuolla itseni puolesta
vanhenin nopeasti
kävin kasvoiltani pulskaksi
ja sisuksiltani pehmeäksi
ja unohdin rakastaneeni sinua joskus
olin vanha
minulla ei ollut kiintopistettä
ei tehtävää
harhailin siellä täällä
syömässä ja ostamassa yhä suurempia vaatteita
ja unohdin minkä vuoksi vihasin
jokaista pitkää hetkeä jotka minun oli määrä kuluttaa
Minkä vuoksi palasit luokseni tänä iltana
en pääse edes ylös tästä tuolista
Kyyneleet valuvat kasvoillani
olen jälleen rakastunut
voin elää tähän tapaan
(Leonard Cohen - Kuinka olisin voinut epäillä
teoksessa Kaipauksen kirja, 2008, 112. Alkuteos Book of Longing, 2006. Käännös Ville-Juhani Sutinen.)
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.