Perustuu osin vuonna 2006 julkaisemaani blogitekstiin.
 

 

 
Savanteista ja savant-ilmiöstä
 

Päivän mietelause: "Kokonaisnäkemystä ei enää ole." (Charles Baudelaire)

 

 
Savantismi on eräänlaista älykkyyttä. Erään määritelmän mukaan savant-kyky on henkilön usein muistamiseen tai laskemiseen liittyvä kyky, joka ylittää selkeästi henkilön muun kognitiivisen profiilin. Usein savant-henkilö on kehitysvammainen tai autisti. Ei kuitenkaan aina. 
 

Blogini osoite on http://savant.vuodatus.net. Itse pidän itseäni jonkinasteisena, hyvin lievänä savantina.
Sen perusteella, että minulla on kalenterimuisti. Kognitiivinen profiilini on epätasainen, mutta millään alueella minulla ei ole kehitysvammaa eikä kehitysviivästymää. Tosin savant-kykyni ovat hyvin lieviä.

Aiemmin, ennen viime vuosia, pystyin laskemaan/muistamaan minkä tahansa päivämäärän viikonpäivän 1990-luvulta tähän päivään muutamassa sekunnissa (ja usein ilmoittamaankin mitä kyseisenä päivänä tein, tuo "usein" voi toki tarkoittaa vain 20-30 prosenttia päivämääristä).
Rehellisyyden nimissä on todettava, että silloin tällöin (hyvin harvoin kuitenkin) tein virheen, enkä pystynyt kertomaan oikeaa päivämäärää (muisti ei toimikaan odotetulla tavalla tai toisaalta laskemisessa tapahtuu virhe (tämä siis sekunnin - muutaman aikana, itsekorjaus toisaalta toimii nopeahkosti ja löydän sen oikeankin päivän suhteellisen nopeasti, muutama sekunti lisää niin löydän)). Aito savant en väitä olevani. Itse havaitsin hyvän päivämäärämuistini 13-vuotiaana. Joitain vuosia myöhemmin asiasta tuli puhetta ja se ihmetytti koulukavereitani ja he suhtautuivat epäillen tähän kykyyni, vaikka silloin muistissani ei ollut kysymys kuin noin kolmesta vuodesta taaksepäin.

Vanhemmiten päivämäärämuistini on hiukan heikentynyt. Eroa ei välttämättä tule vuosissa 1989-2009. 2010-luku on vaikeampi, en pysty palauttamaan muististani päivämääriä, joista laskea jokin tietty päivä, esim keskiviikko 14.9.2011, sillä nopeudella kuin se aiemmin onnistui. Eli sekunnissa, kahdessa; joskus tämäkin tosin yhä onnistuu. Päivämäärämuistini nykymuodossaankin lienee harvinainen. En tietääkseni tunne ihmisiä, joilla olisi tämä kyky samalla tasolla. Tosin tuttavapiirini on melko suppea. Suomesta kuitenkin tiedän ihmisiä, joilla tämä kyky on selkeästi parempi kuin minulla on ollut parhaimmillaan. Vuoden tammikuussa 2002 kävin läpi elämääni päivä päivältä tammikuusta 1992 tammikuuhun 2002. Silloin oli hyvin miellyttävää tehdä tuo listaus. Muistin arviolta 20-30 prosenttia elämistäni päivistä, ehkä enemmänkin. Siis joitakin tapahtumia päivästä, en kaikkea, enkä läheskään kaikista päivistä, vain tuon noin 20-30 prosenttia. Kesällä 2013 kävin päivä päivältä vuodet 2002 tammikuun kesään 2013 asti. Se oli palkitsevaa, mutta henkisesti kuormittavaa. Sain keskiviikkona 31.7.2013 ajatustyön loppuun. Pyöräilin pienelle laiturialueelle ja kävelin rannalla edestakaisin ja ympyrää ja vain mietin päivämääriä ja tekemisiäni. Suurimmasta osaa päiviä en muistanut mitään.

Laajassa katsannossa kykyni on hyvin vaatimaton. TV:stä tuli muutama vuosi sitten dokumentti savant-kaksosista. Nämä naiset olivat kai lievästi kehitysvammaisia, mutta he pystyivät kysyttäessä ilmoittamaan oikean päivämäärän 40 000 vuotta taakse- tai eteenpäin. Varsinaisia huppulahjakkaita savanteja, joihin en todellakaan itse eikä kukaan tietämäni ihminen kuulu, on maailmassa arviolta noin 50. Luin joitain vuosia sitten Joshua Foerin teoksen Kaiken muistamisen taito (Moonwalking with Einstein: The Art and Science of Remembering Everything). Hän kertoi teoksessaan silloin minulle tuoretta tietoa muistinero Daniel Tammetista, joka teki vuonna 2004 piin desimaalien muistamisessa Euroopan ennätyksen, 22 514 desimaalia. Ei nähtävästi ole aivan niin kuin Daniel Tammet on itsestään esittänyt haastatteluissa ja dokumenteissa. Vanhoilla nettisivuillaan hän on kertonut näin: 

"Oma kiinnostukseni muistiin ja muistiharrastukseen sai kipinän satunnaisesta tutustumisestani erääseen lastenkirjaan. Siinä esiteltiin laajasti muistitekniikoita, joilla saavutettaisiin parempia tuloksia viidentoista vuoden iässä. Seuraavana vuonna läpäisin GSCE-tenttini eräällä vuoden parhasita tuloksista. Sen jälkeen suoriuduin hyvin A-tasolla, ja opettelin näiden koeteltujen tekniikoiden avulla myös ranskaa ja saksaa... Intohimoni harrastusta kohtaan kasvoi ja seuraavien kuukausien aikana ylsin rankan harjoittelun ja kovan työn avulla maailman viiden parhaan muistiharrastajan joukkoon." (Foer, Kaiken muistamisen taito, 2012, 250)

Daniel Tammet sijoittui muistin maailmanmestaruuskisoissa vuonna 2000 sijalle 4. Hän muutti sukunimensä, joka ennen oli Corney, vuonna 2000 muotoon Tammet. Klassisen savant-teorian mukaan savant ei saavuta kykyjään harjoittelun avulla, vaan se on synnynnäistä tai jonkin tapaturman (kuten aivotärähdys baseballista) tai toisaalta esim. dementian myötä syntynyttä. Olen lukenut Daniel Tammeltilta kolme teosta, Born on a Blue Day, Embracing the Wide Sky, Thinking in Numbers. Kaikki lajissaan erinomaisia. Mm. eräässä teoksessaan hän antaa hyvin argumentoidun puolustuksen Yhdysvaltain presidentinvaalijärjestelmälle. Riippumatta siitä, ovatko Tammetin kyvyt ankaran harjoittelun tulosta vai pitkälti synnynnäisiä, ne ovat vaikuttavia. Foer päättääkin kappaleen "Meissä kaikissa asuu pieni sademies" käytyään läpi sitä millaisia käsityksiä meillä on savanteista ja rainmaneista, että ehkä onkin niin että ajatus Daniel Tammetin kyvyista ottaen huomioon hänen ilmeisen muistitreenaamisen on hyvin innoittava: meillä kaikilla on sisällämme huomattavia uinuvia kykyjä. Ne vain täytyy ravistella hereille.

Luultavasti kirjoissa kuten Mathemacigs: How to Look Like a Genius Without Really Trying kerrotaan helpot kikat mm. kalenterilaskemiseen. "Luultavasti" siksi, koska en ole teosta lukenut, vain lukenut siitä. Joka tapauksessa, uskon että hyvin keskiverrolla kognitiivisella profiililla on verraten helppoa pientä vaivannäköä nähden opetella kalenterilaskeminen muutamaksi sadaksi vuodeksi eteen- ja taaksepäin. Niin, että se onnistuu poikkeuksetta alle viidessä sekunnissa. Edellisestä kappaleesta huolimatta en silti usko, että keskiverrolla kognitiivisella kapasiteetilla itseni mukaanlukien päästään Daniel Tammetin kykyjen tasolle. Tiedän sen, että karkausvuosista huolimatta kalenteri toistuu samanlaisena 28 vuoden välein. Itse en ole ollut tarpeeksi kiinnostunut opetellakseni kalenterilaskemisen tekniikoita tai muita yleisesti muistamiseen auttavista tekniikoista. Foer kertoo niistä ansiokkaasti edellä mainitussa kirjassa. Foer itse treenasi muistitekniikoita ja voitti USA:n muistimestaruuden vuonna 2006. Arjessa voitto ei välttämättä näkynyt. Jonkin ajan kuluttua muistimestaruudesta hän oli syömässä ystäviensä kanssa. Lähdettyään ravintolasta hän ei enää muistanut mihin oli autonsa pysäköinyt.

 

Savant -termihän tulee klassisesta termistä "idiot savant" (l. oppinut idiootti), henkilöstä joka on psykometristen testien mukaan heikkolahjainen yksilö, mutta omaa jonkin lähes yliluonnollisen kyvyn, kalenterilaskukyvyn (jopa 40 000 vuotta taakse- ja eteenpäin) tai pystyy päässään laskemaan hyvin suuria alkulukuja.
Savantit, sanan varsinaisessa merkityksessä (muistakaa, että itse en ole sellainen) voivat pystyä esimerkiksi ilmoittamaan sekunnilleen oikean ajan (ilman kelloa, sisäisen kellonsa avulla), tai piirtämään ulkomuistista esimerkiksi Lontoon ydinkaupunkin rakennuksia hyvin tarkasti ensi kerran siellä vierailtuaan (tähän pystyi  Stephen Wiltshire Suomessakin esitetyssä BBC-dokumentissa The Foolish Wise Ones, samaisessa dokumentissa esiintyy myös eräs kalenterilaskija (dokkari on vuodelta 1987, ja muistaakseni(!) miehen kykyjä ei dokumentissa esitelty kuin kaukaisimmillaan vuoteen 1962 asti, eli ei ainakaan tuon perusteella ole – mikäli sitten 25 vuotta on lähellä ylärajaa  takaisinpäin laskettaessa - radikaalisti minua parempi, saattaa olla jopa heikompi). LISÄYS 2018: tuo ei nykyisessä maailmassa ole kovin kummoinen kalenterinlaskemiskyky. Tai tarkemmin: nykymaailmassa tiedetään yleisemmin että tuollaiset kyvyt eivät ole kovin harvinaisia ja monta kertaluokkaa vaikuttavampia tapauksia on löytynyt, kuten aiemmin mainittu 80 000 vuoden kalenterilaskentakyky. Dokumentissa esiintyi myös mm. absoluuttisen sävelkorvan omaava pianisti Noel Patterson.


Oliver Sacks kertoo teoksessaan Mies joka luuli vaimoaan hatuksi kahdesta identtisestä kaksosesta, joiden ÄO on luokiteltu noin kuudenkymmenen luokaksi, joka tarkoittaa sitä, ettei älynlahjat riitä pukeutumiseen; nämä kaksoset pystyivät kuitenkin laskemaan jopa kymmennumeroisia alkulukuja päässään ja ilmeisesti enemmänkin, mutta Sacks ei pystynyt tarkistamaan asiaa, koska hänen käyttämänsä alkulukujen taulukko ei riittänyt vastausten arvioimiseen. Kuriositeettina mainittakoon, että ikänsä yhdessä eläneet kaksoset erotettiin toisistaan ja harrastuksestaan sosiaaliviranomaisten toimesta ja saivat ulkopuolisesti  rahoitetut työllistämistukipestit yhteiskuntaan sosiaalistamisen tai jonkin vastaavan nimissä.
Nykyään "savant-kyvyllä" tarkoitetaan jotain kykyä, joka ylittää selvästi henkilön yleiskapasiteetin (siis lähinnä psykometrisesti mitattavat kognitiiviset kyvyt). Tosin Sacks erinomaisessa ja mielenkiintoisessa teoksessaan An Anthropologist On Mars kertoo tapauksesta, joka savant-kykyjensä lisäksi on huippulahjakas noin yleisestikin. 

Kalenterilaskemisilmiö ja savant-ilmiö kokonaisuudessaan kaipaisi lisätutkimusta. Jonkin verran asiaa on tutkittu maailmalla. Joissain tapauksessa aivovaurio tai vanhuuden dementia on saanut aikaan savant-ilmiön alueelle katsottavia kykyjä. Erään teorian mukaan savant-ihmisiltä puuttuu jokin osa aivoista, mikä normaaleilla ihmisillä on. Tämä mahdollistaa savant-kyvyt, kuten esim. ilmiömäisen visuo-spatiaalisen kyvyn, joka ilmenee kohonneina kuvataiteellisina kykyinä (joillain dementikoilla tämä on ilmennyt aivan yllättäen yli viidenkymmenen iässä, aihetta on tutkinut ainakin Allan W. Snyder).
Suomessakin on tutkittu kalenterilaskijoita (mutta ilmeisesti ei kuitenkaan heidän aivotoimintaansa), mutta itse en ole toistaiseksi saanut aineistoa käsiini. Netistä olen suomalaisesta tutkimuksesta aiemmin lukenut jotain (nyt ei haulla löytynyt samaa tekstiä); eräs kalenterilaskija pystyi laskemaan muistaakseni muutamassa sekunnissa oikeat viikonpäivät muutaman vuosikymmenen päähän (muistaakseni 80 vuotta).
Kalenterilaskijoiden mitattu ÄO oli poikkeuksetta alhainen (siis tässä suomalaisessa tutkimuksessa, huom. perustuu muistinvaraiseen googletukseen jokunen vuosi sitten), tosin testattavien henkilöiden lukumäärä oli pieni.
Kohdallani omaelämäkerrallinen muisti vaikuttaa paljon joten tulevaisuuden päivämäärän (vaikka tuon kymmenenkin vuotta) ilmoittaminen lyhyessä ajassa (sekunnissa tai muutamassa) ei onnistu läheskään samalla varmuudella; siis tuossa ajassa. Suurta huviani - elämäni eräitä nautintoja - on kun joku kyselee almanakka kädessään mikä viikonpäivä oli se ja se päivä. 

 

Savant-kyvyt korreloivat autismin ja Aspergerin syndrooman (joka ennen määriteltiin autismin lajiksi, enää sitä ei sairausluokituksissa ole) kanssa hyvin vahvasti, kuten ensimmäisestä linkistäkin ilmenee.
Lainaus osoitteesta: http://www.saunalahti.fi/kup/syndroma/autismi.htm:

"Autismi ja autistiset piirteet voivat johtua monesta syystä. Yksi selitysmalli on, että moniin autismia aiheuttaviin sairauksiin liittyy Prader-Willin oireyhtymän tapainen tuntemuksia säätelevän keskushermoston vaurio tai häiriö. Tunne-elämysten voimakas sitoutuminen tiedon vastaanottamiseen voi selittää mm. autisteilla runsaasti esiintyvää kapea-alaista supermuistisuutta (ikonimuisti, kalenterimuisti, matemaattiset erityistaidot, absoluuttinen musiikkikorva jne.) eli ns. savant-ilmiötä. Tilastojen mukaan n. 10 %:lla autisteista on savant-ominaisuus, todellisuudessa sitä esiintynee enemmän, mutta kyvykkyysalue on usein niin rajoittunut, että se jää ympäristöltä huomaamatta. Muun muassa absoluuttinen musiikkikorva saattaa jäädä huomaamatta, jos autistin laulu sisältää vaikkapa vain joka toisen tai kolmannen nuotin tai nuotit esiintyvät jollakin tapaa käänteisesti, kuten esim. arkkitehtonisessa ikonimuistisuudessa on voitu todeta."

 

 

 

 

SIVURAIDE: Autisteillehan on ominaista - ainakin kirjatiedon mukaan - takertuminen merkityksettömiin detaljeihin. Kokonaisnäkemyksen puuttuminen.

Kokonaisnäkemys?

Kirjoitin aikoinaan A4:lle sanan KOKONAISNÄKEMYS, kaksoispisteen(:) ja tyhjän tilan. Laitoin sen sitten seinälle. Muistilapuksi.

 

Autistihan ei voi tavoittaa kokonaisnäkemystä (on korkeintaan itsetietoinen merkki, joka saattaa pystyä jonkinasteiseen ulkopuoliseen kommunikointiin muiden itsetietoisten merkkien kanssa, mutta ei pysty lukemaan itse lausetta).
Toisaalta autismissa (sisältää sairausluokituksesta jo poistuneen Aspergerin oireyhtymän) asiantuntijoiden ja itse autistien mukaan esiintyy monia ilmiöitä hypo/hyper –muodossa. Eli kokonaisnäkemysten ja laajojen filosofis-historiallisten (tai muun alan, alueen) analyysien ja synteesien muodostaminen voi olla myös poikkeuksellisen hyvää. Todettakoon kuitenkin, että itselläni ei ole diagnosoitu mitään autismin alueelle kuuluvaa. Joka tapauksessa tuo (suppea) kalenterimuisti on itselleni oivallinen hyödyke, jolla voi viihdyttää itseään esimerkiksi jotain tylsää esitelmää kuunnellessaan.