Päivän mietelause ”Joskus vain täytyy pissata käsienpesualtaaseen.”  (Charles Bukowski)

 

”En ollut ihmisvihaaja enkä naistenvihaaja mutta viihdyin yksin. Tuntui hyvältä istua yksin pienessä tilassa, juoden ja polttaen. Olen aina ollut hyvää seuraa itselleni.” (Bukowski)

Nykyisin juon harvemmin, poltan kyllä. Joskus olen hyvää seuraa itselleni, mutten aina. En vihaa ihmisiä, en naisia, miehiä, sukupuolettomia tms. Rakastan ihmiskuntaa noin laajasti ajatellen. Sen yksittäiset edustajat voivat olla kyllä hirveitä, tosin myös enkeleitä.

Bukowski on parhaimmillaan loistelias, todellisuuden muutamalla sanalla tavoittava nerokas havainnoija. Ehkä hiukan ulkopuolinen, misfit, ja tämä positio voi olla oleellinen tarkkojen huomioiden ja ehkä jopa paikoin mestarillisen runouden perusta.

Huonoimmillaan hän on roisi, vulgaari. Tulee mieleen miksi hän kirjoittaa tiettyjä lyhyitä roiseja tekstejä. Mitä hän haluaa sanoa? Toki on erotettava Bukowski tekstiensä hahmoista. Tuskin Bret Easton Ellis on/oli amerikanpsyko Patrick Bateman tai Chuck Palahniuk Tyler Durden.

Nerona en häntä pidä, nerokkaana toki paikoin. Hulluudesta hän ei tainnut paljon tietää, vaikka on sanan siitäkin sanonut. "Some people never go crazy. What truly horrible lives they must live."

Hän on hyvä pelkistäjä, kuten on hänen väittämänsä: "Kaikki on pakoa." Tähän voin lisätä, että hyvin moni asia ainakin. En jaksa lähteä luettelemaan nyt tässä miltei loputonta listaa, esimerkkejä tästä. Musiikki nyt oli kai yksi Bukon henkilökohtaisen paon muoto, Beethovenin yhdeksäs sinfonia varsinkin. Kuuntelin sen viimeksi - varmaan lapsena olen sen kuullut - vuonna 2011. Se oli hirveä. Se ei ollut siinä rajalla, että onko tämä nyt kuitenkin hyvä, etten vain tavoita tämän suuruutta. Ehkä sovitus tai orkesteri oli väärä, mutta ei, en pitänyt. (Ainakin) tässä kohtaa musiikkimakumme radikaalisti eroavat.

 

Loppuun muutama lainaus Bukowskilta:

 

”…en tiedä mitä tehdä ­

lähetä rahaa ja ratkaisu,

ole kiltti minulle,

pidän

vaivattomuudesta, helppoudesta,

muistathan,

minä en ole koskaan pommittanut

ketään, en

pysty tappamaan edes tätä kärpästä.”

 

(Charles Bukowskin runon 99 astetta loppu)

 

 

"isot asiat
eivät heitä ihmistä hullujenhuoneelle...
ei rakkaan kuolema,
vaan kiireessä katkeava
kengännauha...

 

...jokaisen katkenneen kengännauhan myötä,

sadannen katkenneen kengännauhan jälkeen,

yksi mies, yksi nainen, yksi

olio

joutuu

mielisairaalaan

 

ole siis varovainen

kun kumarrut."

 (ote Bukowskin runosta Kengännauha)

 

”Olen puolueeton hulluuden joka asteeseen.” (Charles Bukowski)