"Minä olin ainoa poika, tai tyttökin sen puoleen, Dugtonin kaupungin koulussa, Claxfordin piirikunnassa, Alabamassa, jonka isä ikinä oli heittänyt veivinsä noustuaan kärryjensä etureunalle seisomaan kustakseen muulivaljakon kintereille ja, kännissä kun oli, rojahti päistikkaa maahan pitäen yhä kullistaan kiinni ja mätkähti tielle semmoisessa asennossa ja tilassa, että kärryjen sekä vasen etupyörä että vasen takapyörä vierivät millin tarkkuudella hänen tiedottoman kaulansa ylitse, sillä epäilemättä sammuminen oli syynä siihen, että hän ylimalkaan suoritti tämän kohtalokkaan syöksynsä. Loppuun saakka hän piti kullistaan kiinni."  (Robert Penn Warren, Jokin tässä elämässä, aloitus)