"Psykoottisuus on avaintekijä luovuudessa." (Hans Eysenck, 1995)
Luovasta yksilöstä on kirjoitettu paljon. Psykologi Arthut R. Jensenin mukaan (Gifted Genius) mentaalienergia yhdistettynä erittäin korkeaan yleisälykkyyteen (G) tai poikkeukselliseen lahjakkuuteen tuottavat korkealaatuisia älyllisiä tai taiteellisia tuotoksia. Tähän kun lisätään psykoottispiirteiden luovuustekijöitä synergisenä yhdistelmänä, niin tuloksena on nerouden oleelliset tekijät.
John Nash oli osittain hullu ja myös erään 1900-luvun merkittävimmistä matemaatikoista, Kurt Gödelin, elämä viittaa siihen, että myös hänellä oli vikaa päässä. Gödel julkaisi vallankumoukselliset matemaattiset tuloksensa nuorena miehenä 1930-luvulla. Jo noihin aikoihin hän oli suhteellisen eksentrinen henkilö, jota itsekin monesti oudosti käyttäytyvä kaverinsa Albert Einstein joutui toppuuttelemaan (tarkemmin esim. Casti & DePauli: Kurt Gödel - Elämä ja matematiikka, 2001, 101-102). Gödelin loppuvaiheet olivat traagiset. Vaimonsa kuoltua hän epäili lääkärien yrittävän myrkyttää hänet. Hän kuoli vuonna 1978 nälkään ("aliravitsemukseen ja heikkouteen") painaen enää alle 40 kiloa.
Myös esimerkiksi filosofien Ludwig Wittgensteinin ja Michel Foucault´n elämäkerrat väläyttävät paikoin kohdehenkilöidensä järjettömyyttä, jopa hulluutta. Myös shakkinero Bobby Fischerin elämän myöhemmät vaiheet kertovat hulluudesta vainoharhoineen ja salaliittoteorioineen. On sanottu, että korkea älykkyysosamäärä suojaa jossain määrin hulluudelta. Kun katsoo ulkoapuolen noiden alansa suurmiesten elämän vaiheita, niin eipä korkea ÄO ole suojannut psykoottisuudelta, jopa syvältä hulluudelta. Monet luovuusteoreetikot ovat nostaneet luovien henkilöiden psykoottisuuden lisäksi myös tällaisia luoville yksilöille keskeisiä ominaisuuksia: itsevarmuus, riippumattomuus, originaalisuus, nonkorformismi. Edellisetkin tosin voidaan nähdä psykoottisina piirteinä. Näyttäisi joka tapauksessa siltä, että nerouden ja hulluuden välinen yhteys ei ole pelkkä myytti. Itse olen miettinyt, että miten sellainen ilmeisesti yksilön neurologiaan pohjautuva käsite kuin "hyvin matala ärsykekynnys" tai toisella nimellä "matala latentti inhibitio" selittää luovuutta, neroutta ja hulluutta.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.