"Äärimmäisyydet ovat niitä harvoja asioita, jotka auttavat minua kokemaan elämän edes hieman järkevämpänä kuin miltä se näyttää. Olen valinnut tutkimuskohteeni äärimmäisyydet, joiden kautta tunnen olevani selkeimmilläni." (Diamanda Galas)

 

"Aidon moraalisen haasteen tunnistaa siitä, että se on ajalleen käsittämätön, moraaliparadigmaan sopimaton. Se siis näyttää hulluudelta." (Teppo Eskelinen, artikkelissaan Liberalismi, moraali ja kansalaistottelemattomuus, julkaistu niin & näin -lehdessä 4/2004)

 

 

 

Eräästä kulmasta katsottuna on äärimmäistä mennä naimisiin, hankkia 1,4 lasta, lemmikkimarsu ja asuntolaina. Useimpien mielestä näin ei kuitenkaan ole. Keskitynkin nyt siihen mikä näyttäytyy äärimmäisenä keskivertopisteestä katsottuna - sikäli kun tuon keskivertopisteen tavoitan.

 

On äärimmäistä olla Mahatma Gandhi kuten terroristimurhaajakin. Tai itsensä polttava buddhalaismunkki. Ehkä nämä ovat ääriesimerkkejä äärimmäisyyksistä. Äärimmäisiä - jälleen minun mielestäni - ovat/olivat Pentti Linkola, Julio Cabrera, Teemu Mäki, Arndt Pekurinen, Yukio Mishima, ehkä jopa Ludwig Wittgenstein. Sartre tai Kierkegaard tuskin.

 

Äärimmäistä on tappaa itsensä säästyvän maapallon vuoksi (Save the Planet, Kill Yourself), toisaalta olla sarjamurhaaja tai terroristipommittaja, toisaalta huippu-urheilija tai antiikin Sokrates tai nykypäivän sokrates. Usein on jälleen toisaalta niin, että pienessä piirissä arvoa nauttiva yhden alan äärimmäinen elitisti on toisen alueen karvalakkikuluttaja. 

 

Niin sanottu keskivertoihminenkin on eräissä tilanteissa äärimmäinen. Hän tappaa ja teloittaa siviilejä sodassa tai vain noudattaa annettuja käskyjä keskitysleireillä. Maailmankatsomukseltaan keskivertoihmiselle ympäristön, elinkelpoisen maapallon jopa omalla kuolemallaan maksava ihminen näyttäytyy äärimmäiseltä. Tällaiseen äärimmäisenä suhtautuva ns. keskivertoihminen voi kuitenkin olla uskovainen, joita on maailmassa miljardeja, jonka maailmankatsomukseensa kuuluu se, että uskovaisen itsensä kannalta väärin uskova joutuu Helvettiin, jossa on oleva äärimmäinen kärsimys. Tällaista ajattelua ei pidetä yleisesti äärimmäisenä vaan normaaliin kuuluvana, toisin kuin esimerkiksi tuota "Save the Planet, Kill Yourself" -ideologiaa. Joku voisi sanoa: merkillistä.