Heräsin 1.45 painajaiseen. Menin röökille enkä saanut sen jälkeen enää unta. Kahvia ja tupakkaa. Taiteilijan aamiainen. Nyt juon kofeiinitonta kahvia. Päivän kahvimäärää on rajoitettava, ettei tule liikaa kofeiinia. Elämäni on rajoituksia täynnä. Alkoholi. Kahvi ja kofeiini yleisesti. Ruoan määrä. Hiilihydraatit, niitä on rajoitettava aika rankasti.
 
Kuulokkeissani soi Queensrÿchen upea Breaking The Silence. Vuonna 1988 ilmestyneeltä Operation: Mindcrime -levyltä, joka on mielestäni mestariteos. Nyt biisi vaihtui jo toiseen. Sonja Lummetta, Kun yksin jää. Pidän tästäkin. Katsoin eilen Yle Areenalta elokuvan nimeltä The Zone of Interest (Jonathan Glazer, 2023). Selasin samalla nettiä. Näin ei ehkä kuuluisi tehdä, (ainakaan?) tällaisten elokuvien kohdalla. Elokuva kertoi natsiupseeri Rudolf Hössistä ja tämän perheestä. Hössin työ on johtaa hirmutöitä Auschwitzin keskitysleirillä. Täysin arkipäiväisesti Höss pohtii sitä, että kuinka korkea kaasutushuoneen katto tulisi olla - vai onko nykyinen katto ehkä liian korkea (?) - , jotta juutalaisten kaasutus olisi mahdollisimman tehokasta. Elokuva ei mene Auschwitzin keskitysleirin sisälle kertaakaan eikä juutalaisten murhaamista näytetä. Elokuva on läppäriä samalla selatenkin vaikuttava. En anna elokuvalle arvosanaa, koska netin selaamisen vuoksi en riittävän hyvin elokuvaan kuitenkaan keskittynyt. Kyseessä on luultavasti kuitenkin loistava elokuva.